Otto kaks,eli esteille mars.Tekee näköjää eetvarttia tuolle rimakammoiselle prinsessalleni kun eteen tupsahtaa lumesta tehty este...nimittäin 65cm saatiin mitatuksi esteen korkeudeksi ja hienosti meni yli,jos pikku prinsessan jalka sattu koppaamaan esteeseen niin ei sattunut, vaan pöllähti.ja Minna siitä sitte kipinkapin korjaamaan estettä.Kuulemma meillä oli ihan oikee tyyli ja homma hanskassa kevyen istunnan osalta ja muutenkin vaikka taito tässä lajissa meikäläiseltä jääpi aika vajaaksi.Kerran joskus aikoinaan navetassa hyppinyt omatekoisia nuorena...että ensimmäinen kerta oli kun este oli ihan oikea,ratsu osaava ja homma rullas.Het jos ajatukset karkas pikkusenkin muualle kun esteen ylittämiseen ja suoritukseen ja yhteistyöhön iiriksen kanssa,se kiskas jarrut päälle kesken vauhdin.Tuntu aika velholta kun suolet jatko matkaa esteen yli mutta emäntä ja hevonen jäi toiselle puolelle...videookin napattiin mutta laatu taas 10+ pimeyden takia...yritetään joku päivä oikeen päivän valolla...kun ajatukset sai kohdalleen ja mielen siihen vireeseen että yli mennää ja komiasti niin iiris vastasi tekemällä juuri niin kun pyysin.hieno fiilis kaikin puolin.ja joo,en meinannu edes pudota vaikka iiris välillä löikin jarrut pohjaan,nimittäin tunsin sen jo aiemmin estettä lähestyessä että mennäänkö yli vai jäädäänkö siihen.hauskaa se silti oli =) ja niinkun arvata saattaa tuo prinsessa ei sitte perkele anna mitään ilmaiseksi vaan pitää osata pyytää,keskittyä ja ohjata juuri sillä oikealla tavalla.palkinnoksi siltä sitten saa täydellisen suorituksen <3 mun maailman paras opettajani <3